KW Masterointi

Blogikirjoituksia

Referenssien käyttäminen masteroidessa
syyskuu 2016

Kun bändi lähettää materiaalia masterointiin, kuulee usein toiveita kuten; olisi mukava, jos biisimme soundaisi samalta kuin… (ja tähän tulee sitten erilaisten kuuluisien tai vähemmän kuuluisien bändien nimiä).

Lähtökohtaisesti tämä on oikein hyvä juttu ja on erittäin tärkeä, että bändillä on visio siitä miltä lopputuloksen halutaan kuulostavan.

Mutta miten sitten on miksauksen laita, joka lähetetään masteroitavaksi? Onhan selvä, että miksauksessa soundin on oltava jo lähelle sitä referenssiä mitä masterointiin myös haetaan. Koska jos on visio soundista, siihen tähtääminen pitää aloittaa jo äänittäessä, ihan projektin alkuvaiheessa. Sitten miksatessa olisi tärkeä käyttää referenssimateriaalina toivottua loppusoundia. Näin päästään jo miksauksessa lähelle toivottua tulosta, ja masterointi on luonnollisesti helpompi tehdä referenssin tapaiseksi. Mutta useimmiten näin ei ole!

Useimmiten miksauksesta ei pysty millään tekemään masterointia joka kuulostaisi siltä miltä bändin referenssitoivomus on, jos kappale on miksattu ihan eri tyyppisesti. Sääntö on aina, että masterointi on tehtävä sen pohjalta, millainen miksaus on. Masteroija yrittää saada miksauksen kuulostamaan mahdollisimman hyvälle - ei sellaiselta miltä se ei voi kuulostaa tai miltä sen ei kannata kuulostaa, vaan mahdollisimman hyvälle niistä lähtökohdista mitä on annettu.

Mutta referenssimateriaalia voi kyllä käyttää masteroinnissa, mutta silloin kuunnellaan referenssiä yleisemmällä tasolla, esim. kirkkauden tai masteroinnin aggressiivisuuden pohjalta. Palaan tähän asiaan hieman myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Referenssit miksatessa

Ymmärrän referenssimateriaalin käytön erittäin hyvin silloin kun miksataan. Ensin tehdään miksauksessa perustyö ja sitten kuunnellaan referenssibiisi, joka on tunnetun levymerkin hyvin tuottama kappale tai joku oma suosikki miltä haluaa oman tuotoksen myös kuullostavan. Sen jälkeen voi tehdä miksauksen suhteen päätöksiä mihin suuntaan haluaa mennä ja miten käyttää kaikuja, panorointia ja miten tuoda bassaria samalla tavalla esille ym.

Mutta referenssimateriaali masteroinnissa on ihan eri juttu. Muistan kun minulta usein kysyttiin mitä referenssejä käytän masteroinnissa. Vastasin, että käytän korviani :)

Valmista masterointia voi tietysti verrata johonkin toiseen, hyvin masteroituun tuotokseen, mutta kun jokaisella miksauksella on oma soundinsa ja sen takia miksaus pitää masteroida ihan omalla tavallaan, voi vertailu referenssimateriaaliin olla hämmentävää, ellei tiedä mitä etsii ja kuuntelee. Pitää siis kuunnella enemmän kappaleen yleissoundia kuin jotain yksittäistä ääntä.

Miten paljon voi masteroinnissa muuttaa biisin soundia?

Lyhyt vastaus on, että jonkin verran, mutta masteroinnissa on oma työjärjestys mitä on tärkeä noudattaa. Ja masterointi tehdään, niin kuin jo edellä totesin, miksauksen ehdoilla. Itse aina ensin puhdistan taajuuksien törmäysalueet. Eri taajuusalueiden törmäys, erilaisten äänilähteiden ja soundien vaikutus toisiinsa aiheuttaa huonoja resonointeja. Mitä parempi ja huolellisempi miksaus, sitä vähemmän huonoja törmäysfrekvenssejä on. Mutta toisaalta pelkässä laulusoundissa, ilman mitään muita elementtejä, saattaa olla näitä taajuuksia, jotka resonoivat epämusikaalisesti. Kun huonot alueet on korjattu muutaman eri prosessin kautta, pitää tehdä vastaliike, eli katsoa voiko korostaa takaisin menetettyjä taajuuksia, jottei kappaleen ”body” kärsi. Pulteq tyylinen EQ on tässä yleensä hyvä, koska se on niin pehmeä ja musikaalinen. Tämän jälkeen seuraa joukko muita prosessointeja analogi ja digitaalipuolella, jotka ovat välttämättömiä, jotta masteri rakentuisi hyvin.

Eli kysymys kuuluu; missä vaiheessa voi kappaleen soundia muuttaa johonkin toivottuun suuntaan, kun masteroinnissa useimmiten kannattaa seurata hyväksi havaittua työjärjestystä? Vaikeata se onkin, mutta esim. putkilaitteilla voi tuoda soundiin tietynlaista väriä. Tiettyjen valmistajien laitteilla, kuten API ja Neve, on ihan oma värittävä soundinsa. Tällaista prosessointia varten pitää siis olla iso arsenaali analogilaitteita, jotta soundin muokkaus ja samalla väritys onnistuisi pilaamatta samalla masterointiprosessia. Kaiken edellä kirjoitetun huomioon ottaen, voisi yhteenvetona todeta, että on hankalaa masteroida referenssimateriaalin mukaan, jos päämääränä on yrittää muuttaa miksauksen soundia. Edellä sanottu on totta, varsinkin jos lähtökohdat eivät ole kunnossa. Silloin on parasta keskittyä kappaleen virheiden korjaukseen ja mahdollisimman hyvän ja tasapainoisen soundin luomiseen.

Mutta entä jos miksaus on tehty ihan tiettyyn tyyliin ja tässä on myös onnistuttu? Voiko silloin pyytää masteroimaan referenssin mukaan?

Kyllä voi, ja tämä onkin tilanne, milloin referenssimateriaali todella toimii masteroinnissa. Näissä tapauksissa referenssi itse asiassa helpottaa masterointia kun kaikissa muissa tapauksissa referenssi voi hankaloittaa masterin tekemistä.

Hyvän yleissoundin käyttäminen referenssinä

Jos kuulee soundiltaan hyvin selkeän ja kirkkaan kappaleen radiosta, se on epäilemättä masteroitu hyvin. Mutta myös miksaus on ollut hyvä, koska muuten ei voi päästä selkeään lopputulokseen myöskään masteroinnissa.

Tuollaista kirkkautta voi käyttää yleisreferenssinä masteroidessa. Eli aina silloin tällöin vertaa omaa masteria tuohon hyvään referenssiin ja kuuntelee, onko päässyt samalle selkeälle tasolle. Tämä ei toimi kaikissa tapauksissa ja musiikkigenreissä, mutta oikealla hetkellä, hyvän miksauksen ja oikean referenssin kanssa se voi auttaa paljonkin.

Kaiken tämän jälkeen on todettava vielä yksi hyvin tärkeä seikka: oma kuuntelu on kaiken A ja O! Jos kuuntelussa on vikaa tai huoneessa on paljon kuminaa ja heijastavia pintoja, on aika sama mitä referenssejä käyttää miksatessa tai masteroidessa. Ensimmäinen asia mikä pitää olla kunnossa on kuuntelu. Huoneen on oltava tasapainoinen, eristetty hyvin ja mieluiten mitattu, huonojen taajuuksien eliminoimiseksi.

On myös järkevää satsata hyviin kuulokkeisiin

Vaikka hyvät kuulokkeet voivat maksaa monia satoja euroja, ne auttavat paljon, varsinkin jos on epävarma huoneestaan. Kuulokkeissa ei ole huoneheijastuksia. Jos ne ovat hyvät, niiden läpi kuulee oikein ja ne antavat varman referenssin epäselvissä tilanteissa. Lisäksi on hyvä kuunnella samaa hyvin tuotettua musiikkikappaletta ensin kaiuttimien läpi miksaushuoneessa ja sitten vaihtaa kuulokkeisiin ja kuunnella, onko soundi samanlainen. Jos luottaa kuulokkeisiin, voi näin itse helposti kuulla mitä akustisia korjauksia huoneelle ehkä on tehtävä.

Lisäksi hyvät kuulokkeet antavat perspektiiviä masteroidessa. Jos on puolikin tuntia kuunnellut musiikkia, miksannut tai masteroinut, alkaa korvien erottelukyky heikentyä. Sen seurauksena tekee helposti virheitä. Tässä vaiheessa on parasta pitää tauko ja palata tunnin kuluttua asiaan. Mutta kuulokkeet voivat auttaa ”kalibroimaan” oman kuuntelun jos joutuu työskentelemään pidempään. Kun vaihtaa välillä kuulokekuunteluun ja sitten palaa takaisin kaiutinkuunteluun, korvat kuulevat yleensä eroja taas hetken selkeämmin.

Tärkeimmät asiat ensin

On tärkeintä tietää mitä on tekemässä ja mihin tähtäämässä, kun masteroi tai miksaa. Ellei tiedä, pitää kuunnella tarkemmin ka miettiä, mikä voisi tehdä työn alla olevasta materiaalista paremman kuuloisen. Tässä vaiheessa on hyvä olla referenssikirjasto, joka koostuu erilaisista hyvistä miksauksista ja masteroinneista. Kun hetken kuuntelee hyviä tuotoksia ja sitten palaa oman sorvin ääreen, voi olla paljon selkeämpi mieli sen suhteen mitä pitää tehdä.

Kun on oppinut tietyn työtavan, se on yleensä sekä hyvä että huono asia. Hyvä siksi, että se on työtapa, jolla on ennekin päässyt tulokseen ja se antaa itsevarmuutta sekä rohkeutta työhön. Masterointi ei onnistu jos on epävarma! Siinä tehdään rohkeita ja päämäärätietoisia siirtoja. Keskinkertaisuudella ja kompromisseilla ei voi saavuttaa mitään suurta.

Rutiini muuttuu huonoksi silloin, kun siitä tulee rutiinia! Rutiini on kuin valmiiksi tallattu lumihanki, jonka jäljissä on helppo mennä. Mutta silloin ihmisen tarkkaavuus helposti herpaantuu ja hän nukkuu, vaikka onkin hereillä. Työ tulee varmaankin tehtyä, mutta se jokin pieni asia jää huomaamatta mikä olisi vienyt oman kehityksen kohti seuraavaa askelta.

Takaisin KW-Masterointi blogi sivulle

Tai hyppää alla olevista linkeistä suoraan haluamaasi artikkeliin

- Digitaalisen äänen dynamiikka

- Ihmisen kuulo ja samplerate

- Automaattiset masterointipalvelut

- True Peak - mistä on kysymys?

- Ditheroinnin ymmärtäminen

- LUFS standardi ja Bob Katz K-systeemi

- Miten radio prosessoi musiikkia

- Studion kuuntelu ja monitorointi

- Bittiresoluutio ja Ditherointi

- LUFS, RMS – syvempi katsaus

- Sidechain ja Linear Phase tekniikka

- Dynaaminen alue ja sen manipulointi

- Hyvän tonaalisen balanssin hakeminen

- Miten miksata masterointia varten

- Kotona masterointi vai masteroitistudion käyttäminen?

- Lyhyt oppimäärä masteroinnin historiaa

- Limitterin käyttö ja masterointiketju

- Paljon hyvää plugareissakin

- Loudness War

- Asiaa kaapeleista

- Hyvän masteointi ekvalisaattorin etsintä

- Analogisen ja digitaalisen ero