Blogikirjoituksia
Kotona masterointi vai masteroitistudion käyttäminen?
Elokuu 2016
Sanon heti aluksi, että saatan olla hieman puolueellinen kirjoittamaan tätä artikkelia, koska minulla on masterointistudio, mutta toisaalta olen kulkenut nykypisteeseen ihan tavallisen kotimasteroinnin kautta, joten siltä pohjalta tiedän hyvin mistä puhun.
Kyseessä on siis ongelma jotka monet musiikin tekijät kohtaavat: masteroinko musiikkini itse vai lähetänkö sen masterointistudioon ammattilaisen masteroitavaksi?
Ihan aluksi on todettava, että miksaajan ei yleensä kannata itse masteroida omaa miksaustaan. Tiedän että hyvin moni silti tekee näin, mutta on monta syytä miksi tätä ei kannata tehdä; ulkopuolinen korvapari, joka ei ole aikaisemmin kuullut kappaletta, kuulee sen ihan eri tavalla eikä hän ole puolueellinen sen suhteen miltä haluaa miksauksen kuulostavan.
Masteroija kuulee kappaleen erilaisessa ympäristössä ja voi kuulla sellaisia elementtejä mitä miksaaja ei osannut ottaa huomioon. Masteroija on tämän alan ammattilainen ja on tottunut ratkaisemaan miksausongelmia ja tekemään hyvää jälkeä eri musiikkigenreille.
Kaikki isot ja myös pienemmät levymerkit käyttävät nykypäivänä masterointistudioita musiikin viimeistelyyn. Nykyään on kuitenkin myynnissä hyvin paljon masterointiplugareita ja YouTube on täynnä videoita missä opetetaan kotimasterointia.
Mikä sitten on kotimasteroinnin ja masterointistudion ero?
Ammattimaisessa masterointistudiossa on kolme selvää etua kotistudioon verrattuna:
1. Korkealaatuiset analogilaitteet
2. D/A (digital to analog) muuntimet
3. Tarkka ja hyvä kuunteluympäristö
Masterointistudion monitorit maksavat usein enemmän kuin yhden tavallisen kotistudion laitteet yhteensä. Raha ei tietenkään ole ratkaiseva tekijä tässä asiassa, mutta laatu sen sijaan on!
Tavalliset, ehkä laadukkaatkin lähikenttämonitorit eivät ole tarpeeksi hyviä toistamaan niitä hienosyisiä tasoja mitä masterointi vaatii. Useimmat kotistudion monitorit ovat huoneissa, joiden olosuhteet ovat keskiverto tasoa, ja tämä ei riitä siihen tarkkaan kuunteluun mitä masterointi vaatii. Tärkein osuus on kuitenkin itse masteroijalla. Tämä on hänen työtään ja hän tekee sitä koko ajan. Hän on tottunut ratkaisemaan ongelmia ja osaa nopeasti kuulla äänitteestä mitä sille kannattaa tehdä. Hän on myös tottunut kuuntelemaan hyvässä ympäristössä ja tuntee omat kaiuttimet hyvin. Lisäksi hänellä on laitteet – sekä analogi että digitaalipuolella, joilla ensiluokkainen masterointi on mahdollista onnistuneesti tehdä. Mutta masterointi on muutakin, kun pelkkää äänenkäsittelyä!
Masteroinnissa lisätään kappaleeseen metatiedot ja nekin on syytä osata laittaa oikein, jotta tilanteessa missä äänite soi radiossa tai muussa kaupallisessa mediassa, sen tekijät saavat siitä korvausta. Säveltäjä, sanoittaja, ISRC (international standard recording code) koodit ym. tiedot pitää kappaleessa olla. Lisäksi formaatti missä kappale julkaistaan, on tärkeä: masteroidaanko iTunesille, riittääkö hyvänlaatuinen mp3. Onko kyseessä CD, jolloin sen pitää olla 16 bittinen wav tiedosto jne.
Esimerkiksi masteroidun iTunes AAC tiedoston pitää noudattaa tiettyjä normeja, jotta se on hyväksytty Applen standardien mukaiseksi ja kelpaa myyntiin iTunes storeen. Sen bitrate (bittinopeus) pitää olla 256 kbps, ja sen samplerate (näytteenottotaajuus) pitää olla 44.100 kHz. Vielä vuonna 2008 iTunes kauppa möi 124 kbps AAC tiedostoja, mutta sen jälkeen niiden on pitänyt olla 256 muodossa. Erikoista iTunes tiedostolla on myös, että se kannattaa masteroida 0.5 tai jopa 1db alemmalle tasolle kuin vastaava wav tiedosto. Tämä johtuu siitä, että iTunesin kooderi, muuntaa tiedoston sen tullessa iTunes kauppaan ja kooderi nostaa musiikin volumea jonkin verran.
Tämä on omasta mielestäni huono asia, enkä ymmärrä miksei Apple voi korjata tilannetta, koska se teettää lisätyötä masterointistudioille ja muutenkin yhtenäiset formaatit ja niiden volumetasot olisivat helpompaa kaikille. Mutta näin on vielä tätä kirjoittaessa (elokuussa 2016) parempia aikoja odotellessa.
On muitakin pikkuasioita joita ei muut kuin alan ammattilaiset yleensä tiedä. iTunes masteroinnissa on esimerkiksi hyvä leikata ekvalisaattorilla vähän 16 K yläpuolelta, jotta iTunes kooderin lopputulos kuulostaa paremmalta.
mp3 masteronnissa on myös omat metkunsa, mutta nämä ovat kaikki asioita, mitä kotimasteroija ei välttämättä tiedä eikä ole opiskellut.
Mutta nyt takaisin itse musiikkiin.
Masterointi ei ole pelkän limittelin lisäämistä! Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sitä on syytä toistaa vielä moneen kertaan. Masterointi koostuu usein yli kymmenen eri vaiheen ja säädön herkästä yhteissummasta. Jokainen osa on tärkeä ja se on myös tehtävä oikeassa vaiheessa.
Muistan kun alussa minulle sanottiin, että ekvalisaattori pitää olla aina ennen kompressoria masteroinnissa.
Tuo sääntö on perustaltaan ihan hyvä, mutta käytännössä se ei toimi. Minulla on usein ketjussa 3-4 ekvalisaattoria eri paikoissa ja toimittamassa erilaista virkaa. Joskus ennen kompressoria, joskus sen jälkeen. Joskus saa työn alle huonomman miksaksen, tai sellaisen mikä on nopeasti tehty, mutta toiveena on, että masterointi tekee siitä hyvän. Tällaisessa tapauksessa saattaa laitteita olla juuri ylläolevan esimerkin mukaisesti, tietyssä mielessä jopa ristiriidassa keskenään – toinen vähentää sitä mitä toinen lisää, mutta kun se tehdään oikeassa järjestyksessä, lopputulos on toimiva - jotta kappaleeseen saadaan oikea tasapaino. Yksi sääntö kuitenkin pitää yhä kutinsa: limitteri on masterointiketjun viimeinen vaihe. Tosin tämän jälkeen on vielä ditherointi ja muuntimet, mutta niiden katsotaan olevan eri prosessia. Ditherointi onkin ihan oman artikkelinsa aihe.
Joskus kompressoria voi käyttää kuin ekvalisaattoria masteroinnissa ja sen kanssa voi leikata tai korostaa taajuuksia. Jos ajatellaan hankalaa miksausta, jossa monen korjaavan ja parantavan vaiheen jälkeen tietyt taajuudet ovat vielä liian hallitsevia, voi olla tärkeä hioa lopputulosta vielä viimeisellä ekvalisaattorilla, joka on juuri tätä varten kehitetty. Tällaisia tilanteita varten olen huomannut UBK:n Electra ekvalisaattorin olevan mitä parhain työkalu.
Masterointi tekee myös mid/side prosessointia kappaleelle ja syventää sekä laajentaa stereokuvaa. Stereokuvan laajentamisen kanssa pitää olla varovainen, koska on myös tärkeää, että kappale soi hyvin monona, eikä menetä kokonaan esim. sivuille panoroituja kitaroita. Mid/side prosessoinnissa on tärkeä pitää bassotaajuudet kurissa, koska jos sivuilla on liikaa bassoelementtejä, se sotkee miksauksen ja masteroinnin aivan varmasti.
Kaikkien näiden pienien yksityiskohtien kanssa masteroija tekee työtä päivittäin ja osaa tehdä oikeat ratkaisut. Ei voi millään olettaa, että miksaaja tietäisi kaikki masteroinnin metkut, sillä jos hän tietäisi, hän voisi perustaa oman masterointipajan :)
Kaikista näistä syistä on aina paras luottaa ammattilaiseen masteroinnissa, jos musiikkikappaleen loppusoundi on tekijöilleen millään mittakaavalla tärkeä.
Takaisin KW-Masterointi blogi sivulle
- Tai hyppää alla olevista linkeistä suoraan haluamaasi artikkeliin
- - Digitaalisen äänen dynamiikka
- - Ihmisen kuulo ja samplerate
- - Automaattiset masterointipalvelut
- - True Peak - mistä on kysymys?
- - Ditheroinnin ymmärtäminen
- - LUFS standardi ja Bob Katz K-systeemi
- - Miten radio prosessoi musiikkia
- - Studion kuuntelu ja monitorointi
- - Bittiresoluutio ja Ditherointi
- - LUFS, RMS – syvempi katsaus
- - Sidechain ja Linear Phase tekniikka
- - Dynaaminen alue ja sen manipulointi
- - Hyvän tonaalisen balanssin hakeminen
- - Referenssien käyttäminen masteroidessa
- - Miten miksata masterointia varten
- - Lyhyt oppimäärä masteroinnin historiaa
- - Limitterin käyttö ja masterointiketju
- - Paljon hyvää plugareissakin
- - Loudness War
- - Asiaa kaapeleista
- - Hyvän masteointi ekvalisaattorin etsintä
- - Analogisen ja digitaalisen ero