Blogikirjoituksia
Limitterin käyttö ja masterointiketju
Elokuu 2016
Nykypäivänä on paljon videoita netissä, miten plugarilimittereitä tulee käyttää. Hyvin usein nämä "tutoriaalit" liittyvät myyntikampanjoihin, vaikka ne onkin naamioitu näyttämään pelkiltä opetusvideoilta.
Netti on uskomaton markkinapaikka nykypäivänä, kun jokaisen nettikäyttäytymistä seurataan Googlen, Windowsin, YouTuben, sähköpostin, Facebookin ym. kanavien kautta hyvinkin tarkkaan. Vaikka sanotaan, että mitään henkilökohtaisia tietoja ei kerätä, niin eikö nettikäyttäytyminen ole nimenomaan henkilökohtaista tietoa? Missä menee raja?
No, tämä on ihan toisen kirjoituksen aihe, joten takaisin ladulle:
Masterointi on hyvin väärinymmärretty taiteenlaji! Tiedän tämän itse varsin hyvin, kun noin 10 vuotta sitten aloin tosissani kiinnostua masteroinnista. Ihan aluksi lisäsin vain limitterin miksauksen perään ja ajattelin että homma oli siinä :)
Joissain videoissa joita silloin katselin, kun alkuaikoina opettelin masterointia, tehtiin juuri näin. Se sai kaiken vaikuttamaan aika helpolta. Totuus on kuitenkin ihan toinen. Masterointi on hyvin herkkä prosessi, jossa tehdään pienen pieniä siirtoja sekä valitaan tarkkaan, joskus hyvinkin pitkästä laiteketjusta oikeat laitteet ja niiden keskinäinen järjestys. Laitesäädöt tehdään tarkan kuuntelun pohjalta.
Varsinkin plugarivalmistaja Wavesilla on plugareita, kuten Multimaximizer L3, jossa on paljon väriä antavia elementtejä sekä EQ säätöjä sisäänrakennettuna yhteen plugariin. Tämä on myös siitä mielenkiintoinen plugari, että siinä on limitterissä multiband ominaisuus. Kyseisestä plugarista saa helposti kuvan, että koko masteroinnin voisi hoitaa tällä yhdellä plugarilla…
Pikkuhiljaa opin kuitenkin kuuntelemaan paremmin ja katselemalla muutamia siihen aikaan saatavilla olevia masterointivideoita, tajusin että paremman masteroinnin takana on joskus aika pitkäkin masteorointiketju!
Aloin sitten kehittää tätä ketjua.
Aluksi oma masterointiketju koostui pelkistä plugareista. Pikkuhiljaa koitin ymmärtää paremmin mikä plugari on parempi ensin ja mikä sitten. Miten toiset vaikuttavat toisiinsa eri lailla, riippuen missä kohtaa ketjua ne olivat.
Hyvin usein kuulee puhuttavan siitä, pitääkö ekvalisaattori olla ennen kompressoria vai päinvastoin.
Tästäkään ei ole mitään lopullista sääntöä olemassa, paitsi että limitterin tulee yleensä olla masterointiketjun viimeinen elementti. Mutta koska kompressori masteorinnissa myös vaikuttaa soundiin, ja hyvin usein esim. muuttaa alapäätä miksauksessa, niin ei ole väärin laittaa kompressorin jälkeen ekvalisaattoria. Yleisestihän on olemassa käsitys, että ekvalisaattori laitetaan ketjuun aina ennen kompressoria, mutta kun alkaa tosissaan muokata ääntä, huomaa että säännöt on tehty rikottavaksi, mutta vasta sen jälkeen, kun on ymmärtänyt miksi säännöt on tehty niin kuin ne on tehty!
Mikä tulee ensin ja mikä jälkeen on aina tapauskohtaista, vaikkakin tiettyjä suosituksia ja hyvin toimivia standardeja on olemassa.
Minulla on ketjussa nykyään useampi ekvalisaattori ja useampi kompressori. Käytän tosin paljon anologilaitteita ja tietyistä analogisista ekvalisaattoreista haen pelkästään putkisoundia. Toisista haen erilaista transistorisoundia, riippuen siitä mikä tuntuu sopivan työn alla olevaan kappaleeseen parhaiten.
Sääntöä ei siis ole, mutta jokainen oppii oman parhaan työskentelytavan oman harjoituksen kautta. Ei ole mitään järkeä matkia mitä joku toinen tekee, ellei ymmärrä mistä siinä on kysymys. Yksi ystäväni käytti tiettyä valmista masterointiketjua, jonka hän oli oppinut yhden netistä tilatun kurssin kautta. Tämä ketju tuotti yleensä yllättävän hyvän lopputuloksen, mutta onhan selvää, ettei yksi asetus voi toimia kaikkiin kappaleisiin. Ei ole olemassa asetusta, tai plugari järjestystä tietyillä asetuksilla, joiden läpi voidaan ajaa erilaista materiaalia ja lopputulos olisi aina hyvä!
Siksi on olemassa ihan tähän tarkoitukseen viritetty ja optimoitu masterointistudio. Siellä on ihan oikea ihminen kuuntelemassa ja tekemässä päätöksiä asetusten ja laiteketjun suhteen. Jokainen sessio on erilainen ja joskus harvoin, riippuen genrestä ja biisistä, masteroinnin voi tehdä pelkästään plugareilla, mutta yleensä itselläni on ketjussa mukana jopa 6 analogilaitetta.
Mutta palaan takaisin limittereihin ja miten niitä helposti käytetään väärin. Kun audio materiaali kuulostaa kovemmalta, lujemmalta, se kuulostaa ihmiskorvalle paremmalta. Tästä syystä limitterin käyttö on aluksi hyvin hankala opetella, koska sehän laittaa kaiken kuulostamaan kovemmalta. Sehän sitä paitsi on limitterin tarkoituskin!
Yksi hyvä plugarilimitteri on UAD:n Precision Limiter.
Mutta limitterin käyttö tulisi opetella aina niin, että soittaa musiikkia yhtä kovalla kuuntelutasolla ennen limitteriä kuin sen lisäyksen jälkeen. Jos limitterillä lisätään volumea 3 desibeliä, tulisi laittaa monitorikontrollerista kuunteluun 3 desibeliä vähemmän, jotta taso pysyy samana. Vain tällöin voi kuulla mitä limitteri oikeasti tekee!
Limitteri voi olla hyvin vahingollinen laite huonosti käytettynä. Se voi pilata koko audio materiaalin dynamiikan ja samalla luoda illuusion, että kaikki itse asiassa kuulostaa paremmalta!
Limitteri voi pumpata biisiä, niin että se kuulostaa kuin liian täynnä oleva ilmapallo. Tulee tunne, että kappale valuu yli äyräiden, eikä pysy sen omassa uomassa. Lopputulos voi olla hyvin ”kovan” kuuloinen, mutta siitä puuttuu musiikillisuus, dynamiikka ja herkkyys. Kuitenkin on ihan oma taito, masteroida nykymusiikkia 0db:n tuntumaan. Mutta silloin tämä otetaan huomioon jo, kun kappaletta aletaan äänittää ja varsinkin miksausvaiheessa. Loppusilauksen tekee masterointi, ja kun tämä tehdään taitavasti, kappale on hyvin ”kovalle” masteroitu, mutta silti siinä on jäljellä jonkin verran dynamiikkaa.
On selvää, että tällainen tyyli ei sovi kaikille musiikkigenreille. EDM, dance, trance ja klubimusiikkityyleihin edellä mainittu sopii erittäin hyvin, kun taas akustiseen balladiin käytetään aivan toista lähestymistapaa.
Pari vuotta sitten ostin Slate Digitalin FG-X limitterin. Tässä limitterissä on painike, joka mahdollistaa kuuntelun samalla volumetasolla sekä ennen, että jälkeen limitterin lisäystä. Siinä on muitakin toimintoja, joista tykkäsin paljon. Se oli paras plugarilimitteri mitä siihen asti olin kokeillut, koska sen soundi oli myös hyvin läpinäkyvä. Niinpä päädyin käyttämään sitä masterointiketjun viimeisenä plugarina ja olin tyytyväinen siihen mitä se teki.
Slate Digitalilla on ollut versio 2 kehitteillä FG-X limitteristään jo pitkän aikaa, mutta sitä ei ole lupauksista huolimatta vielä näkynyt. Odotan mielenkiinnolla mitä uusi versio tuo tullessaan.
Wavesin legendaarinen L1 limitteri aloitti ihan uuden suuntauksen musiikin tuotannossa 90 luvulla, mutta itse en tykkää L1, L2 tai L3 soundista. Ei siinä, etteivätkö ne sopisi johonkin materiaaliin, mutta ne värittävät soundia. Koska limitteri on viimeinen vaihe masteroinnissa, en halua siinä vaiheessa enää mitään väritystä soundiin, vaan väri (jos sitä haetaan) on tuotettu paljon aikaisemmin masterointiketjussa. Haluan limitterin olevan täysin läpinäkyvä musiikillisesti sekä myös mahdollisimman herkkä dynaamisesti.
Waves ei tee tätä - vaikka tekee paljon muuta - eivätkä myöskään UAD:n limitterit tuottaneet sitä läpinäkyvyyttä mitä etsin, vaikka ovatkin erittäin hyviä. Slate Digitalin limitteri on hyvä ja ranskalainen Flux, valmistaa myös erittäin pätevän masterointi limitterin.
Ala kehittyy kuitenkin hurjaa vauhtia ja viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla ihan toinen. Saattaa olla, että löytyy niin viisaita plugareita, että ne osaavat hakea parhaita mahdollisia asetuksia, tai ainakin ehdottaa niitä. Vaikka näin kävisikin, uskon että alansa osaavalle masteroijalle löytyy töitä vielä pitkään musiikkibisneksessä.
Takaisin KW-Masterointi blogi sivulle
- Tai hyppää alla olevista linkeistä suoraan haluamaasi artikkeliin
- - Digitaalisen äänen dynamiikka
- - Ihmisen kuulo ja samplerate
- - Automaattiset masterointipalvelut
- - True Peak - mistä on kysymys?
- - Ditheroinnin ymmärtäminen
- - LUFS standardi ja Bob Katz K-systeemi
- - Miten radio prosessoi musiikkia
- - Studion kuuntelu ja monitorointi
- - Bittiresoluutio ja Ditherointi
- - LUFS, RMS – syvempi katsaus
- - Sidechain ja Linear Phase tekniikka
- - Dynaaminen alue ja sen manipulointi
- - Hyvän tonaalisen balanssin hakeminen
- - Referenssien käyttäminen masteroidessa
- - Miten miksata masterointia varten
- - Kotona masterointi vai masteroitistudion käyttäminen?
- - Lyhyt oppimäärä masteroinnin historiaa
- - Paljon hyvää plugareissakin
- - Loudness War
- - Asiaa kaapeleista
- - Hyvän masteointi ekvalisaattorin etsintä
- - Analogisen ja digitaalisen ero